Medimurjenkoira

Rotumääritelmä


Medimurjenkoira eli mali medimurski pas

SKL rotukoodi: 925 medimurjenkoira

Alkuperämaa: Kroatia


Rodun syntyaika: 1900-1910, kirjoista löytyy maininta tämän tyyppisistä koirista 1500-luvulta.


Alkuperäinen käyttö: pihan vartiointi, tuholaisten torjunta.
 

Nykyinen käyttö: Maatilanvahti- yleiskoira ja seurakoira.
 

Kroatian Kennelliitto, Suomen Kennelliitto: ryhmä 1, Lammas- ja karjakoirat.

FCI-luokitus: ei FCI rotu, hyväksytty maakohtaisesti Kroatiassa, Serbiassa ja Bosnia-Herzegovinassa ja 1.1.2021 lähtien myös Suomessa. Rotukoodi SKL: 925

 


Ulkomuoto
 

Međimurjenkoira kuuluu fenotyypiltään pieniin susimaisiin koiriin. Se muistuttaa pystyine korvineen hieman länsigöötanmaanpystykorvaa ja welsh corgia, mutta on piirteiltään näitä selvästi maatiaismaisempi.
 

Koko vaihtelee 28-33 cm +-4 cm ja rungon pituus on yhden kolmasosan säkäkorkeutta suurempi.

Karvapeite on suora, jäykkä, keskipitkä tai lyhyt ja se on hyvin säänkestävä.

Runko on voimakas ja raajat ovat suhteellisen lyhyet.

Häntä on keskipitkä ja ylöspäin kaartuva. Joissain linjoissa esiintyy töpöjä, jotka ovat sallittuja.

Korvissa voi olla myös ns. taittokorvia, se ei ole suuri virhe, kunhan korvat nousevat tyvestä pystyyn.

Rotutyypissä on paljon vaihtelua, ja tällä hetkellä yritetään saada mahdollisimman paljon eri sukuisia ja eri linjaisia koiria jalostukseen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Rotua ei jalosteta tyypin mukaan. Jalostuksen pääpaino on luonneominaisuuksissa. Rodulla onkin jalostustarkastuksessa luonteen testausosio.


Väritys

Medeissä löytyy paljon erivärisiä koiria. Samaan pentueeseen voi syntyä hyvinkin erivärisiä pentuja. Sallittuja värejä ja väriyhdistelmiä on useita.

Yksivärinen – musta, eri ruskean, keltaisen ja harmaan sävyt.

 

Kaksivärinen – kaksivärinen on kahden perusvärin tai yhden perusvärin yhdistelmä valkoisilla merkeillä.
 

Tricolor – kolmen perusvärin tai kahden perusvärin yhdistelmä valkoisilla merkeillä. Suurempia tai pienempiä valkoisia merkkejä on koko rungon ja pään kohdalla ja niissä on oltava selkeät reunat tai ääriviivat.

Rodusta löytyy myös brindle-kuviointia että manttelia.

Valkoisen värin osuus ei saa olla yli 1/3 värityksestä.

 

 

 

 

Luonne

Medi on luonteeltaan erittäin älykäs, utelias, iloinen, sydämellinen ja hyväntuulinen koira, joilla on eloisa luonne ja joka omaa hyvät sosiaaliset taidot niin koirien, kissojen kuin muidenkin kotieläinten kanssa.
Medi on ystävällinen kaikille perheenjäsenille, etenkin lapsille, kun taas vieraiden kanssa se voi olla aluksi varovainen, jopa pidättyvä.
Medi on luonteeltaan kontaktinhaluinen, kuuliainen ja innokas oppimaan, joten se soveltuu erittäin hyvin myös harrastuskoiraksi. Siksi se on ihanteellinen asumaan myös kaupunkialueella uskollisena lemmikkinä, seuralaisena ja harrastuskoirana.

 

Terveys

Kroatiassa Medejä ei ole tapana terveystarkastaa, rotua pidetään perusterveenä.
Suomessa rodun PEVISAan kuuluvat silmätutkimus ja patellaluksaatiolausunto.
Rodun töpöhäntä on T-box mutaation aiheuttama ja tuontikoiralle on tehtävä geenitesti töpön vuoksi.
Koska rodun terveydestä ei ole tietoja olisi hyvä tutkituttaa koiria jotta saisimme selville rodun tilanteen.

 

 

Geneettinen monimuotoisuus 

 

Rodusta on tehty yksi monimuotoisuustutkimus (Mitochondrial variability of small medimurje dog).

 

Harrastaminen


Näyttelyissä medin kanssa voi käydä Kroatiassa, Bosnia Herzegovinassa ja Serbiassa. Nopeutensa, koulutettavuutensa ja älykkyytensä ansiosta medi sopii hyvin harrastuskoiraksi, esim. agilityyn, tokoon ja rallytokoon.
Rotuominaisuuksien (pienriistantappaja) ansiosta koiran kanssa voi harrastaa myös jälkeä ja Nose Workkiä. Suomessa näyttelyt ja koekäynnit tulevat virallisiksi vuoden 2021 alusta alkaen. 

Medipatsas Donja Dubravassa

 

Historiaa
 

Međimurjenkoira (Mali međimurski pas) eli međi on kroatialainen koirarotu.

Rodun nimessä esiintyvä đ-kirjain tulee lausua kuin sen tilalla olisi dj-kirjainyhdistelmä.
Rotua on kasvatettu yli 100 vuoden ajan Međimurjen alueella ja muissa osissa Luoteis-Kroatiaa. Sitä on kasvatettu perinteisesti maaseudulla, jossa sitä käytetään pihavahtina ja tuholaiseläinten torjujana. Sitä pidetään kuitenkin nykyisin myös kaupungissa, ja pienen kokonsa ansiosta se soveltuu hyvin urbaaneihin olosuhteisiin.

 

Rotua on kasvatettu Medimurjen alueella jo satoja vuosia.

Rodun alkutaival kohti virallistamista alkoi vuonna 2000 kun Vladimir Čižmešija alkoi kierrellä medimurjen alueella etsimässä pieniä susimaista tyyppiä olevia koiria joita kutsuttiin mm. nimellä rotta tai hamsteri.
Kierreltyään kylissä ja löydettyään sopivan tyyppisiä koiria kasvatuksen pohjaksi rodun  perustustyö alkoi. Nimeksi tuli alueen ja koiran koon mukaan Pieni Medimurjenkoira - mali medimurski pas.


Idean rodun kehittämisestä hyväksyi myös kaksi kokenutta kynologia Dragutin Matulic ja Branko Horvat ja yhdessä nämä kolme alkoivat saada aikaan hyviä tuloksia.
Lopulta 12.2. 2003 medimurjenkoirien kasvatus siirtyi Međimurska lastavican pieneläinjalostusyhdistyksen alle.

Koska kasvatustyö oli korkealaatuista niin heinäkuussa 2009 medimurjenkoiran jalostus siirtyi Kennel Club Čakovecin alaisuuteen omana kerhonaan. Yhteyksiä Kroatian kennelliittoon muodostettiin. Sukutaulujen kerättiin, rodun alkuperä selvitettiin ja kaikki tiedot toimitettiin Kennelliittoon. 


Lopulta 30.12.2010 Kroatian Kennelliitto - Hrvatski Kinoloski Savez hyväksyi međimurjenkoiran viralliseksi roduksi ja tunnusti sen samalla 7:neksi kansallisrodukseen . Rotu esiteltiin julkisesti ensi kerran ”pieni međimurjelainen koira” -esityksessä Zagrebin kansainvälisessä koiranäyttelyssä samana vuonna.

Tähän mennessä Kroatian Kennelliton "ehdolliseen" HUR rekisteriin (sama kuin Suomen ER rekisteri, koska rotu ei ole vielä hyväksytty FCI:ssä) on rekisteröityjä medejä yli 900 yksilöä, jalostustarkastuksia on suoritettu 25 kpl ja 7 Erikoisnäyttelyä on pidetty, kaikki Donja Dubravassa. Koirista yli kolmeakymmentä on käytetty ainakin kerran jalostukseen. Eri linjoja löytyy peräti 13, joissa on vähintään kuusi sukupolvea tiedossa olevia yksilöitä.

Kroatiassa rekisteröidään vuodessa n. 50-70 mediä, joista rotuunotettuja on n. 2-3. 
Medejä on viety mm. Saksaan, Itävaltaan, Sloveniaan, Suomeen ja Yhdysvaltoihin. Muihin maihin yksittäisiä koiria. Suomessa on suurin rodun kotimaan ulkopuolinen kanta.

Alkuperäinen käyttö
 

Koiria on käytetty maatilojen pihavahteina ja haitallisten jyrsijöiden metsästäjinä. Näiden ominaisuuksien vuoksi rotua halusivat kasvattaa Myrin ja Dravan joen mylläreiden lisäksi, myös nykyiset karjankasvattajat. Kokonsa ja luonteensa vuoksi rotu soveltuu hyvin myös kaupunkiympäristöön.

Rodun tulo Suomeen

 

Suomen ensimmäisen medimurjenkoiran, nartun Aquila Dalmatinski vrisak, toi syksyllä 2018 Outi Huuskonen. Loppuvuonna -18 maahan saapui vielä kaksi muuta koiraa. Vuoden 2019 aikana Suomeen tuli 8 koiraa. Kesään 2020 mennessä koiramäärä oli noussut 14 yksilöön ja kysyntä on nousussa, johtuen rodun virallistamisesta. Suomen medimäärä tällä hetkellä (4.9.2020) on 24 koiraa. Ja pentuja on tulossa Suomeen vielä tämän vuoden aikana ainakin neljä kappaletta.
Rodun määrän lisääntyminen Suomessa on tällä hetkellä tuontien varassa koska Suomessa olevat yksilöt ovat vielä liian nuoria käytettäväksi jalostukseen. Rotukerhon tarkoitus on kuitenkin lisätä rodun tunnettavuutta ja saada lisää innokkaita medin omistajia Suomeen.

Rodun hakemus viralliseksi roduksi hyväksyttiin Suomen Kennelliitossa 2.4. 2020 ja 1.1.2021 alkaen medimurjenkoiria voi rekisteröidä Suomeen ER rekisteriin. 
 

Hallituksen päätös 2.4.2020 (5/20):

Suomen Kennelliiton hallitus päätti, että FCI:n tunnustamaan rekisteriin merkittyjä medimurjenkoiria voidaan alkaa rekisteröidä Kennelliiton ER-rekisteriin 1.1.2021 ja kun rotu on viety PKU:n työvaliokunnalle tiedoksi vuoden 2020 aikana.
 

Hallitus päätti seuraavista rotua koskevista asioista:

  • rodun nimi: medimurjenkoira (mali medimurski pas)
  • rotu sijoitetaan ryhmään 1, lammas- ja karjakoirat

  • rotumääritelmä perustuu Kroatian kennelliiton rotumääritelmään

  • tuontikoirat voidaan rekisteröidä kaikilla FCI:n tunnustamilla rekisteritodistuksilla

rotu saa osallistua näyttelyihin, kokeisiin, kilpailuihin ja testeihin 1.1.2021 jälkeen

 

Rodun jalostus Kroatiassa ja Suomessa

Medimurjenkoiran kasvatuksen tavoite on säilyttää rodun luonne ja monimuotoisuus. Sukusiitos ei ole suositeltavaa. Tosin rekisteröityjen koirien vähäisen määrän takia ss-rajana pidetään kolmella sukupolvella 0%. Kroatiassa rotuun kuuluu tärkeänä osana jalostusyksilöille tehtävä jalostustarkastus, jonka voi suorittaa koiran täytettyä 1 vuoden iän. Jalostuslupa on voimassa siihen asti kunnes koira täyttää 8 vuotta ja sen jälkeen on suoritettava uusi tarkastus. Jokaiselle nartulle pyritään valitsemaan suvullisesti sopiva uros.  Kroatiassa pennuille suoritetaan kaksi pentutarkastusta ennen rekisteröintiä ja sen jälkeen jokaisen jalostusyksilön on suoritettava jalostustarkastus hyväksytysti. Kroatiassa rodun yhdistys ohjaa jalostusta etsimällä nartuille sopivat urokset. Kun nartun omistaja haluaa astuttaa koiransa hän kysyy yhdistykseltä sopivia uroksia, yleensä annetaan 2-3 sopivaa urosta ja näistä sitten voi valita sopivan. 

 

Suomessa rodulle on määrätty PEVISA-ohjelma ja sen mukaiset terveysvaatimukset jokaisen jalostusyksilön tulee täyttää.

 
Suomen kennelliiton hallitus hyväksyi medimurjenkoiralle seuraavan rotukohtaisen PEVISA-ohjelman kaudelle 1.1.2021–31.12.2025:

Pentujen vanhemmista tulee olla astutushetkellä voimassa oleva polvitutkimus- ja silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kk.
 

Rodun rotukohtaisiin erityisehtoihin lisätään:

Töpö-töpö -yhdistelmät ovat kiellettyjä. Rodulle on olemassa töpöhäntäisyyden DNA-testi.

Yllä medimurjenkoira
Aquila Dalmatinski vrisak
pentuna

 

Yllä medimurjenkoira
Aquila Dalmatinski vrisak
aikuisena

 

© 2020  Suomen tornjakit ja medimurjenkoirat. Proudly created with Wix.com

  • Facebook
  • Linkedin
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now